Tänään kasseista löytyi mm. aurajuustopatonkia, kaurapuuroa (nykyisin mun suurinta herkkua omenahillon kanssa), salaattia, kurkkua, suklaakeksejä, kahvia, appelsiinimehua, maitoa, prinssinakkeja, jugurttia, mandariineja, karjalanpiirakoita, lihapiirakoita, kalkkunaleikkelettä jne.. Äidin tuliainen oli Hemuli muumimuki, jota olen kokoelmiini havitellutkin. Kyllä nyt kelpaa!
Milo ollaan ilmoitettu ensimmäiseen oikeaan näyttelyynsä marraskuun lopulle. Vähän jännittää miten kehässä sujuu ja mitä tuomari meidän pojasta sanoo. Omasta mielestähän hän on tietenkin maailman komein tolleriuros. :) Nyt kuitenkin on pakko lopettaa tämä velvollisuuksien pakoilu ja alettava opparihaastatteluja litteroimaan.
9 kommenttia:
Ruokayllärit on huippuja! Joskus opiskeluaikojen alkuvaiheessa mäkin pääsin aina välillä äitin kanssa ruokakauppaan - voi sitä luksusta!
Sillon kun Elma syntyi niin ekaan pariin viikkoon me ei käyty kaupassa ollenkaan :D Kaikki toi mukanansa aina kauheat kasat ruokaa ja herkkuja. Äiti oli vielä tehnyt meille pakkaseen valmiiks ruokaa niin oli se elämä helppoo :D
Alma: Se on todellakin luksusta! Ruokaostokset voi tuntua hirveen arkisilta, mutta toinen kun ostaa, niin oi oi. :)
Katja: Tuomisista oli varmasti apua ja paljon iloa :) Eipä siinä alkuvaiheessa varmasti ekana haluais ruokaostoksia olla tekemässä taikka kokkailemassa.
Meidän äiti ja mun appiukko harrastaa juurikin tuota samaa; aina kun tulevat käymään niin tulee kassillinen ruokaa mukana :D
Sinulle on palkinto blogissani!!
Onnea näyttelyyn!
Blogissani on sulle tunnustus :)
Tasha: Se on kyllä huippua!
fudge ja Chatrin: Kaunis kiitos! <3 Teen tunnustuksen "lisätehtävän" mahdollisesti illalla.
No mutta onhan hän komea poika :) Onnea vaan sinne näyttelyyn!
vippe: Kiitos. Toivtavaan, että ihan hyvin sujuu. :) Kotona näyttelyposeeraus sujuu, mutta jännittää miten näyttelytilanteessa sujuu, kun paikalla on paljon muita koiria ja ihmisiä. :)
Lähetä kommentti