Viikonloppu tuli vietettyä jännittyneissä tunnelmissa. Jännitys alkoi koiranäyttelyissä. Ihan turhaan panikoin Milon näyttelydebyyttiä. Poika hoiteli homman kotiin omistajien suurista sydämentykytyksistä huolimatta ja näyttelykehästä kotiinviemisiksi saatiin ERI sekä kilpailuluokan kakkostulos. :) Hötkyilystä ei ollut tietoakaan ja Milo otti lunkisti kehän ulkopuolellakin, vaikka koiria pelkästään lauantaina oli näyttelyissä 5700 kappaletta. Kävipä muutama tollerinartun omistajakin jo meitä jututtamassa jalostusmielessä. Oli siellä nähtävänä jos jonkinlaista karvaista menijää. :) Täysin vieraisiin koirarotuihin tuli törmättyä.
Maalta kun olen kotoisin, niin metsiä on vanhempien kodin ympärillä vaikka muille jakaa. Sunnuntai alkoikin isän kanssa aamulenkillä kuusimetsään ja takaisin tullessa kannettiin mukanamme joulukuusta. Tuo kuusi odottaa nyt ensi viikkoon saakka parvekkella ja sitten se siirretään olohuoneeseen ennen meillä järjestettäviä pikkujouluja. Äidin joulukuusenkoristelaatikossakin kävi kato, kun kävin sieltä kaikki punaiset ja hopeiset pallot nappaamassa itselleni. Kynttilät pitää vielä hankkia. Jouluun on enää kuukausi aikaa, sekin jo vähän jännittää! :)
Kun illalla sitten vanhempien luona vietetyn viikonlopun jälkeen kotiuduttiin, ei jaksanut enää kokata mitään vaikea ja aikaa vievää. Valkosipulivoipatongit uuniin ja nopea salaatti jääkaapista löytyvistä tarpeista.
Jännitystä kaikista eniten ilmaan on nostattanut kuitenkin ystäväni ensimmäisen lapsen tuleva syntymä. Pikkuinen odotellaan maailmaan tämän vuorokauden aikana, ainakin toivotaan niin. Nyt lähden jumppatunnille ja toivon, että sen tunnin aikana puhelimeen tulee kiva ja odotettu uutinen. :)
8 kommenttia:
Arvaa perhana hypinkö mä seinille!!!!!!!! Hitto soikoon mun luulis olevan rauhallinen kun itsekin väänsin Elmaa kuin iisakin kirkkoo, mut tää on tuskaa!
J sanoi, että vielä ei saa kuusta ostaa, mutta mä jo haluisin:(
Aito kuusi tuo ihanan tuoksun kotiin!
Onnea Milon sijoituksesta:)
Siis mä oon niiiiiin kade!!!Aidon joulukuusen tuoksu on aivan mahtavaaaaa. ite joudun odottelemaan vielä monta viikkoa..sit isi hakee kuusen niiden kotiin. hitsi. Joulu on ihanaa aikaa!!
Katja: Nyt me huokaistaan helpotuksesta lähes kahden päivän jännityksen jälkeen. :) Tyttö tuli!
Pipari: Kuusen tuoksu on ihanaa. Minä jätin M:n nukkumaan, kun lähdin kuusen hakuun. Ei ollut vastaan sanomista, kun kuusi odotti pihassa hänen herättyä. :D ja kiitos onnitteluista.
Keke: Mulle tulee kuusen tuoksusta jotenkin aina lapsuuden joulut mieleen. Aina meillä on aito kuusi ollut, mutta lapsuus muistuu parhaiten. Joulu on ihanaa aikaa, tosiaan! :)
Heh, olisi pitänyt pitää itsekin pikkujoulut kotona, jos sen avulla olisi saanut jo kuusen esille. :D Jaksettava vain odottaa lähemmäs aattoa. Hanilassa on tiettävästi kuusi laitettu aina vasta aattona, meillä sentään muutamaa päivää ennen. Aitoa kuusta ei tosin ole ollut moniin vuosiin, koska allergiat estävät sen. Aivastuttaa ajatuskin, vaikka se tuoksu onkin ihana. No, meille riittää pieni muovikuusemme vielä, kun tilaakaan ei paljon ole. Voi sen sentään laittaa pallin päälle, jos vähän korkeammaksi haluaa. x)
Tiia: Joo, pikkujoulut oli hyvä tekosyy saada kuusi ajoissa kotiin. Meillä vanhemmilla joulukuusi laitetaan myös vasta aattona. Vaikka tekokuusista puuttuu tuoksu, ovat ne aina tuuheita! :)
Oih, joulukuusi, ihanaa. Mäkin hain just eilen joulukoristeet ja mulla on kynttelikkö jo ikkunassa, vaikka vielä ei olekaan eka adventti. Ihanaa aikaa.:)
Alma: Ei sitä ensimmäistä adventtia tarvitsekaan odottaa. Joulua saa tehdä kotiin heti kun siltä tuntuu. Ihanaa aikaa, tosiaan!
Lähetä kommentti