Jännitysnäytelmä aamutuimaan.

Tänä aamuna en herännyt todellakaan toivomallani tavalla. Kuuden aikaan mies herätti, että Milo on syönyt kaikki hänen laukussaan olleet särkylääkkeet, viisi kappaletta 400mg Ibumaxeja. Mies oli lähdössä opiskelijareissulle toiselle puolelle Suomea tutustumaan muutamaan yritykseen ja hänen laukkunsa lojui lattialla odottamassa lähtöä. Koska hän on kipeä, oli mukaan pakattu reilusti lääkettä, että jaksaisi koko reissun ajan. No siitä sitten eläinten myrkytyskeskukseen soittamaan ja päivystävää eläinlääkäriä metsästämään. Suolan avulla poika saatiin oksentamaan kotona osa läälleistä pihalle ja osa tuli ripulin mukana ulos. Eläinlääkärillä saatiin lääkettä ja Milo oli hetken aikaa myös tiputuksessa, koska kaikki neste oli tullut kehosta pois. Vähän aikaa seurailtiin ja sitten pääsin pojan kanssa takaisin kotiin. Kaikki näyttää nyt hyvältä.

Säikähdettiin ihan todella! Mies joutui lähtemään reissulle ja puhelimessa ollaan jaettu väliaikatietoja. Milo itse ei edes tainnut ymmärtää, että hänellä mikään hätä olikaan. Jään kotiin pienen miehen luokse vahtimaan, että mitään reaktioita ei enää ilmenisi Ibumaxeista tai sivuoireita eläinlääkärin lääkkeistä. Ainakin nyt nukkuu tyytyväisenä tuhisten. Huh. Ei voi kun toivoa, että mitään ei enää tapahdu. Onneksi kaikki pitäisi olla hyvin. <3